Krooninen munuaissairaus on yksi syy korkealle verenpaineelle. Näemme munuaissairauden oireet ja hoidon.

Kissan krooninen munuaissairaus

Krooninen munuaissairaus tarkoittaa pitkään jatkunutta munuaisvauriota. Sairaus on alkuvaiheessa oireeton, kunnes munuaisten toimintakyky on heikentynyt niin, etteivät ne enää pysty kunnolla poistamaan kuona-aineita eivätkä suoriudu muistakaan tehtävistään. 

Munuaisvaurio on yleensä palautumaton ja se pahanee ajan kuluessa. Oireet ilmenevät vasta kun kaksi kolmasosaa - kolme neljäsosaa munuaisten toimintakyvystä on menetetty.

Krooninen munuaissairaus on yleistä vanhemmilla kissoilla ja jopa 80 % seniorikissoista (yli 11 vuoden ikäiset) kärsii sairaudesta. 

Mitkä ovat munuaisten tehtävät?

Munuaiset suodattavat verta ja erittävät haitallisia kuona-aineita virtsaan. Lisäksi ne osallistuvat muihin elimistölle tärkeisiin toimintoihin, kuten: 

  • Ylläpitävät nestetasapainoa väkevöimällä tai laimentamalla virtsaa
  • Ylläpitävät elektrolyyttitasapainoa ja veren happo-emästasapainoa
  • Auttavat verenpaineen säätelyssä
  • Tuottavat hormoneja. 

Koska munuaisilla on useita eri tehtäviä, on ymmärrettävää, että munuaissairaus vaikuttaa moniin elimistön toimintoihin ja aiheuttaa näin erilaisia oireita.

Korissaan pötköttävälla, munuaisten vajaatoimintaa sairastavalla kissalla on monia oireita.

Mitkä ovat kroonisen munuaissairauden oireet kissalla?

Munuaissairauden seurauksena munuaisten toiminta heikkenee ja ne menettävät kykynsä väkevöidä virtsaa kunnolla. Tämän vuoksi kissa erittää paljon laimeaa virtsaa ja virtsaa useammin. Virtsan mukana menetetyn veden kissat kompensoivat juomalla enemmän.  

Kun sairaus etenee, saatat huomata seuraavia oireita: 

  • Huono ruokahalu ja laihtuminen 
  • Väsymys ja heikkous
  • Oksentelu
  • Hoitamaton turkki
  • Pahanhajuinen hengitys ja suun haavaumat

Korkea verenpaine, anemia ja elektrolyyttihäiriöt ovat myös yleisiä munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä. Nämä voidaan selvittää laboratoriotesteissä. 

Mikä aiheuttaa kissan kroonisen munuaissairauden?

Munuaissairauden aiheuttajaa ei yleensä tiedetä. Kissat ovat erityisen herkkiä sairaudelle ja epäillään, että useat munuaiseen kohdistuvat vauriot ajan kuluessa vahingoittavat munuaisia. Siinä vaiheessa kun krooninen munuaissairaus diagnosoidaan, alkuperäistä vauriota ei voida enää tunnistaa vaan munuaisissa on nähtävissä vain side- ja arpikudosta.  

Joissain tapauksissa kroonisen munuaissairauden taustalta voi löytyä jokin muu sairaus, kuten:

  • Myrkytys (esim. pakkasneste)
  • Virtsatietukos
  • Munuaissyöpä 
  • Munuaistulehdus
  • Polykystiset munuaiset (perinnöllinen sairaus)

Millä kissoilla on riski sairastua krooniseen munuaissairauteen?

Krooniselle munuaissairaudelle on tyypillistä, että siihen sairastuvat todennäköisemmin yli 7-vuotiaat kissat kuin sitä nuoremmat kissat.

Jotkut sairaudet voivat aiheuttaa munuaisvaurioita tai heikentää munuaisten toimintaa ja siten lisätä riskiä munuaissairaudelle. Tällaisia ovat jotkut sydänsairaudet, kilpirauhasen liikatoiminta ja sairaudet, jotka voivat aiheuttaa akuutin munuaisvaurion. Koska polykystinen munuaistauti on perinnöllinen sairaus, tietyt kissarodut (persialainen ja persialaissukuiset rodut) ovat alttiimpia myös munuaisten vajaatoiminnalle.

7 vuotta täyttäneen kissan riski sairastua verenpainetautiin kasvaa.

Miten krooninen munuaissairaus todetaan?

Eläinlääkäri tekee tavallisesti munuaissairauden diagnoosin veri- ja virtsanäytteen tulosten perusteella. Verinäytteestä voidaan todeta kohonneita arvoja yhdisteissä (kreatiniini, urea ja SDMA), jotka normaalisti eritetään munuaisten kautta. Samaan aikaan otetusta virtsanäytteestä voidaan havaita liian alhainen virtsan väkevyys.

Joskus krooninen munuaissairaus löytyy sattumalta terveystarkastuksen yhteydessä. Useimmiten se löydetään kuitenkin sairauden myöhemmässä vaiheessa, kun sairauden oireet on jo huomattu.

Kun sairaus on diagnosoitu, suositellaan lisätutkimuksia sairauden aiheuttajan, komplikaatioiden, ennusteen ja hoitovaihtoehtojen selvittämistä varten. Lisätutkimuksia voivat olla verenpaineen mittaus, virtsan proteiinimääritys ja mahdollisesti munuaisten diagnostinen kuvantaminen (ultraäänitutkimus tai röntgenkuvaus) tai tulehduksen aiheuttajien määrittäminen.

Eläinlääkäri ottaa verinäytteen kissalta.

Mitkä ovat kroonisen munuaissairauden vaiheet?

Diagnoosin jälkeen eläinlääkäri suosittelee usein verenpaineen mittauksen lisäksi myös veri- ja virtsanäytteen tutkimista selvittääkseen, kuinka pitkälle sairaus on edennyt. Lisätutkimusten avulla voidaan määrittää sairauden vaihe.

Munuaissairauden vaiheen määrittely on tärkeää, jotta eläinlääkäri pystyy valitsemaan sopivimman hoitomuodon kissalle. Tieto siitä, missä vaiheessa sairaus on, auttaa myös hoidon ja kissan voinnin seurantaa.

Krooninen munuaissairaus jaetaan neljään vaiheeseen. Vaihe 1 on lievin ja vaihe 4 vakavin sairauden muoto. Vaiheet määritellään verinäytteen kreatiniini- ja SDMA-arvojen perusteella ja luokitteluun vaikuttavat lisäksi muun muassa verenpaine ja virtsan proteiinipitoisuus.

Kroonisen munuaissairauden hoito

Valitettavasti krooninen munuaissairaus on yleensä parantumaton sairaus ja munuaisten toiminta heikkenee ajan kuluessa. Hoidon tavoitteena on hidastaa taudinkulkua ja pitää yllä kissan hyvää elämänlaatua mahdollisimman pitkään.  

Kroonisen munuaissairauden hoitoon kuuluu: 

  • Erikoisruokavalio, yleensä niin sanottu munuaisruoka - tämä on yksi tärkeimmistä keinoista tukea munuaisten toimintaa
  • Varmistetaan, että kissa juo riittävästi eikä sen elimistö kuivu
  • Tarvittaessa verenpainelääkitys ja anemian hoito
  • Muita hoitoja voidaan tarvita sairauden edetessä 

Ajan kuluessa hoitoa muutetaan kissan voinnin mukaan. Säännöllinen seuranta on olennainen osa munuaissairauden hoitoa. Kontrollikäyntien tarve riippuu kissan vasteesta hoitoon ja sairauden vaiheesta. 

Haluatko tietää lisää?